Ultraäänikoulutusta Metropoliassa – Sonopalpaation perusteet fysioterapiassa
Metropolia Ammattikorkeakoulu järjesti ensimmäisen pitempikestoisen (7op), ensisijaisesti fysioterapeuteille suunnatun ultraäänikuvantamiskurssin. Koulutusjakson on tarkoitus toteutua jatkuvana niin, että ensimmäisen jakson läpikäyneillä on mahdollisuus osallistua seuraavalle tasolle, tavoitteena 30 op:n opintokokonaisuus.
Opettajana koulutuksessa toimi lääketieteen lisensiaatti, itsekin fysioterapeutin tutkinnon suorittanut Jouko Heiskanen. Joukolla on kansainvälisestikin katsottuna merkittävä ammattitaito toiminnallisesta ultraäänikuvauksesta, niin tämän toteuttajana, opettajana, kuin tieteen tekijänäkin. Lähiopetuksesta saatiin nauttia 4 x 2 päivän työpajoissa, jonka lisäksi koulutus sisälsi etäopiskelua. Laitteiston käyttämisessä avusti aikaisemmin ultraäänilaitteiden käyttökouluttajanakin toiminut sonograaferi, nykyään lehtorina toimiva Päivi Blomqvist. Koulutuksessa oli mahdollisuus tutustua useisiin erityyppisiin laitteisiin, kuten: GE: Logiq P6, Logiq E, Logiq V20, Venue 40, Alpinion: E-Cube i7, Esaote: Gamma, Philips: Lumify, Sonosite: Edge ja Mindray DP-30. Lisäksi vierailimme yrityksissä (Philips ja GE), joissa toteutui osa fysiikan osuudesta ja kuvalaadun optimoinnista.
Työpajoissa paikansimme määrättyjä rakenteita sekä tunnustelun (palpaation) että ultraäänen avulla. Käytimme ultraääntä tutkiaksemme mm. hermojen liukumista nivelen liikkeessä, hengityksen, paineen (ultraäänianturilla painamisen) ja faskian manuaalisen ohjaamisen vaikutusta verenkiertoon. Kuvasimme myös terapeutin tuottaman vedon tai eri suuntiin tuotetun liikkeen vaikutusta niveleen. Tutkimme syvien lihasten aktivoitumista poikittaisen vatsalihaksen, lantionpohjan lihasten ja kaularangan koukistajalihasten osalta ja myös monien pinnallisempien lihasten toimintaa. Opettelimme tutkimaan hengitystä seuraamaalla ultraäänellä keuhopussin liikettä ja havainnoimme faskian, eli kalvorakenteiden liukumista lihaksen supistuessa tai terapeutin ohjatessa manuaaliesti pehmytkudoksia.
Koulutus paransi valmiuksia hankkia ultraäänellä lisätietoa ongelmapaikasta ja sen ympäristöstä. Anatomisen kartan tarkennuttua on helpompi paikantaa kiinnostuksen kohteena olevia rakenteita, arvioida näiden asentoa, muotoa ja kokoa. Koulutus antoi hyvät lähtökohdat hankkia ultraäänellä hyödyllistä tietoa mm. lihasten tonuksesta, aktivoitumisesta ja kyvystä rentoutua. Saimme uusia työvälineitä myös hengityksen arviointiin ja ideoita keinoista osoittaa potilaalle tule-rakenteiden dynaaminen rooli myös silloin kuin liike ei päältä päin vaikuta suurelta. Tämä auttaa potilasta motivoitumaan kuntouttavaan harjoitteluun, jossa liikkeet ovat usein pieniä eivätkä siksi aina tunnu merkityksellisiltä.
Koulutuksen on tarkoitus toteuttaa uudestaan, jonka jälkeen koulutusohjelma jatkuu seuraavalla tasolla.
Esimerkkejä toiminnallisesta ultraäänikuvauksesta:
Nivelten toiminta ja stabiliteetti
Ultraääni havainnollistaa nivelten toimintaa liikkeessä. Tämä saattaa paljastaa vaikkapa lonkan naksumisen psoas -jänteen toimesta, polven nivelkierukan työntymisen ulos nivelraosta tai irtokappaleen, joka aiheuttaa polven lukkiutumista ja kipua. Myös terapeutin suorittaman vedon (traktion) vaikutusta voidaan seurata näyttöruudulta ja arvioida tämän avulla nivelen löysyyttä. Kuvassa esimerkki olkapään toiminnan arvioinnista ultraäänen avustamana. Olkapään loitonnuksessa supraspinatusjänteen ja sen päällä oleva limapussin (subacromial bursa) tulee päästä liukumaan vapaasti olkalisäkkeen (acromion) alla.
Verenkierto
Ultraäänen Doppler -ominaisuudella voidaan kuvata verenkiertoa. Tämä voi havainnollistaa esim. istumisen vaikutusta laskimokiertoon. Akuuttien tulehdustilojen aiheuttama verenkierron vilkastuminen voidaan nähdä laitteiston sallimissa puitteissa, kuten myös verisuonituksen lisääntyminen kroonisissa vaivoissa. Verenkierron kuvantaminen vaatii erityistä perehtymistä aiheeseen. Ammattitaidon kartuttua voidaan myös veren virtausnopeuksien mittaamista hyödyntää ja esim. tulla päätelmään huonon hartiarenkaan asennon tai lihaskireyden haitallisesta vaikutuksesta yläraajan valtimoverenkiertoon TOS oireyhtymässä. Kuvassa valtimoverenkiertoa solisvaltimossa.
Hermojen liike
Hermosto on jatkumo, jonka osat ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Ääreishermostossa nivelen liike voi vaikuttaa hermon liikkeeseen kauempanakin. Hermon häiriintynyt liike esim. lihaskireyden tai arpien aiheuttaman pinteen vuoksi voi johtaa oireiluun. Videolla kyynärpään sisäpuolelta kuvattu ulnaris hermo, jonka liukuminen aiheutetaan rannetta koukistamalla ja ojentamalla.
Lihastoiminta
Kuntouttava ultraäänikuvaus (RUSI) on erinomainen työväline syvien lihasten tonuksen, aktivoitumisen ja rentoutumisen arvioinnissa. Oikeaan osoitteeseen menevää harjoittelua on myös helpompi toteuttaa reaaliaikaisen näköhavainnon myötä. Videolla lantionpohjan lihasten työskentelyä selinmakuulla. Lantionpohjan lihastoiminta voidaan kuvata nestettä sisältävän virtsarakon läpi suuntaamalla anturi vatsan alaosissa n. 45 astetta alaviistoon. Terapeutti havainnoi lihaksen tonuksen (supistunut tai rentoutunut), mahdolliset puolierot, kyvyn supistua ja rentoutua eri asennoissa sekä liikkeen rytmin (tasaisuuden).
Faskioiden toiminta
Faskia on eräänlainen jatkumo, jossa määrätyn kohdan toimintaan voidaan toisinaan vaikuttaa kauempaakin kehosta, riippuen faskian toiminnasta kyseisessä tapauksessa. Ultraäänellä voidaan arvioida sidekudosrakenteiden toimintaa kuvaamalla faskian liikettä tai liikkumattomuutta. Tämä saattaa ohjata esim. manuaalisen terapian, harjoittelun tai teippauksen toteutusta. Kuvassa nelipäisen reisilihaksen ja faskiarakenteiden liike kun vatsan pintakudoksia liikutetaan manuaalisesti ylöspäin (kraniaalisesti).
Hengitys
Ultraääntä voidaan käyttää hengityksen arvioinnissa kuvaamalla pleuran, eli keuhkopussin toimintaa. Mittaus voidaan tehdä eri puolelta vartaloa ja huomio voidaan kohdistaa sekä liikkeen suuntaan, että määrään. Ongelmat keuhkopussin liikkeessä voivat antaa terapeutille syyn toteuttaa manuaalista terapiaa, ohjata oikeanlaista hengitystekniikkaa tai rintarangan liikkuvuutta lisääviä harjoitteita. Videolla pallean ja kirkkaampana näkyvän keuhkopussin liike kyljestä, kylkiluiden välistä kuvattuna. Käytännössä keuhkopussin rajaa seurataan anturilla maksimi sisään- ja uloshengityksessä ja liikkeen määrä mitataan.
Toiminnanhäiriötä aiheuttavat rakenteelliset vauriot
Kudosrakenteissa tapahtuneet ylivenymiset ja repeämät voivat aiheuttaa toiminnallisia ongelmia. Näistä esimerkkinä suorien vatsalihasten erkauma tai videolla näkyvä vatsanpeitteissä oleva repeämä, jonka läpi vatsan sisällä oleva materiaali (lähinnä rasva) pääsee työntymään. Tämä tulee parhaiten esiin vatsalihasliikkeessä tai nk. valsalva manööverissä, jossa vatsan sisäistä painetta nostetaan mm. pidättämällä uloshengitystä. Fysioterapeutin suorittama ultraäänikuvaus voi paljastaa aiheen hakeutua lääkäriin. Tässä tapauksessa viikon päästä radiologi diagnosoi tyrän.