sonografia.fi

Tuki- ja liikuntaelimistön ultraäänikuvaus

Rannekanavaoireyhtymä ultraäänessä

Poikkileikkauskuva rannekanavan tyviosasta. Kanava sisältää sormien koukistajalihasten jänteitä 8kpl (F), peukalon pitkän koukistajalihaksen jänteen (FPL) ja pinnalla olevan medianus hermon (M). Kanavan katon muodostaa nivelside, carpal ligament (L)

Rannekanavaoireyhtymässä medianus- eli keskihermo on puristuksessa ranteen keskellä olevassa kanavassa. Medianus -hermo huolehtii kolmen peukalon puolimmaisen sormen ja puoliksi nimettömän sormen kämmenen puoleisesta hermotuksesta. Medianus sijaitsee ranneluiden ja sen päällä kämmenpuolella menevän nivelsiteen (flexor retinaculum/transverse carpal ligament) muodostamassa kanavassa yhdessä sormien koukistajajänteiden ja peukalon pitkän koukistajajänteen kanssa.

Ongelman aiheuttajat voivat liittyä huonoon työergonomiaan ja yksipuoliseen työhön, erityisesti mikäli työ sisältää runsaasti sormien ja ranteen liikettä. Taustalla voi olla reuma, diabetes, munuaissairaus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Myös tupakointi, ylipaino ja raskauden loppuvaihe mainitaan riskitekijöinä.

Tyypillisimpinä oireina ovat kipu rannekanavassa, käsien puutuminen ja kömpelyys medianuksen hermottamalla alueella. Puristusvoima on usein heikentynyt jolloin tavaroitakin saattaa tippua kädestä. Oireita voi esiintyä myös ylempänä käsivarressa, joskus kaulalla saakka. Puutumista esiintyy erityisesti yöllä, kun verenkierto heikentyy verenpaineen laskiessa ja turvotusta alkaa kertymään hermon ympärille liikkeen puuttuessa. Myös nukkuma-asento saattaa olla sellainen, jossa ranne (hermo) on venytyksessä tai siihen kohdistuu painetta, jolloin todennäköisyys oireilulle lisääntyy.

 

 

Rannekanavan päällä oleva nivelside painaa medianushermoa (nuoli) ahtauttaen kanavaa. Hermon tummuminen ja paksuuntuminen nähdään yleensä tämän tyvipuolella (proksimaalisesti). ultrasoundcases.info
Doppler kuva osoittaa verenkierron vilkastuneen rannekanavassa. Potilaan taustalla niveltulehdus ja sormien koukistajajänteiden jännetupentulehdus. ultrasoundcases.info

Rannekanavaoireyhtymän diagnoosi tehdään usein ilman kuvantamista. Ultraääni voi kuitenkin osoittaa paikalliset kudosmuutokset. Tämä tieto voi vaikuttaa siihen, kuinka ongelmaa hoidetaan ja mikä on ongelman ennuste. Esim. tulehdukseen viittaavat löydökset jänteiden ympärillä olevine nestekertymineen Doppler kuvassa ilmenevän vilkastuneen verenkierron kanssa lisäävät toiveita siitä, että tulehduskipulääkkeet auttavat. Tällöin todennäköisesti auttavat myös turvotuksen hoitoon tarkoitetut hoitokeinot, kuten lymfahieronta ja alipainehieronta (LPG). Mikäli vaiva on kestänyt jo kauemman aikaa ja pehmytkudoksissa on kireyttä, ei ole huono ajatus kokeilla kiinnikkeitä ja arpikudosta rikkovia menetelmiä, kuten hierontaa, alipainehierontaa, metallisilla instrumenteilla suoritettavaa Graston tekniikkaa, erityisesti medianushermoon kohdistuvaa liikuttelua ja Active Release Techniques -hoitoa, jossa pehmytkudoskäsittelyyn yhdistetään nivelen liike.

 

 

Ganglio rannekanavassa (musta ympyrä nuolen alapuolella). ultrasoundcases.info

Jänteiden ja paksuuntuneen synoviaalikalvon lisäksi medianus -hermoa voi painaa myös nesterakkula (ganglio tai kysta), jonka lääkäri voi aspiroida tyhjäksi. Esimerkkeinä muista medianus -hermon kompressiota aiheuttavista syitä, joita ultraäänellä voidaan havaita, ovat mm. lipoomat (rasvapatit) ja lihasten anatomiset variaatiot. Näitä voivat olla pitkälle tyveen (proksimaalisesti) yltävät kämmenen lumbricales -lihakset, jotka ahtauttavat rannekanavaa sormien koukistuksessa. 22 %:lla lumbricales -lihakset alkavat rannekanavasta ja ultraäänessä tämä voidaankin joskus sekoittaa jännetupentulehdukseen. Joskus palmaris longuksen lihasmassa yltää pitkälle ranteeseen, joka tässä tapauksessa lisää painetta rannekanavassa. Harvinainen variaatio on palmaris profundus, jonka jänne voi sisältää yhteisen tupen medianus -hermon kanssa.

 

Poikkileikkauskuvassa medianus -hermo (vasen nuoli) ja anomaalinen flexor digitorum superficialis lihas (oikea nuoli), joka painaa hermoa. ultrasoundcases.info

Tyypillisin ylimääräinen lihas rannekanavassa puolestaan on accessory flexor digitorum superficialis indicis. 2,8 %:lla medianus hermo on kahtia jakautunut (bifid), joka ei kuitenkaan sinänsä lisää riskiä tulla oireelliseksi. Radiaalivaltimon laajentuma, kalkkeutuma tai tromboosin aiheuttama valtimon ahtauma voi myös aiheuttaa rannekanavaoireyhtymän. Tämän havaitsemiseen voidaan käyttää Doppler -kuvausta, jolla katsotaan verenkiertoa ja mitataan virtausnopeutta (tämä vaatii perehtymistä verisuonten kuvantamiseen). Doppler ultraääni voi yleensäkin olla käyttökelpoinen kuvantamiskeino havaitsemaan karpaalikanavaoireyhtymää tämän alkuvaiheessa. Loukkaantumisen eli trauman seurauksena voi tulla rannekanavan tilaa ahtauttava luun murtuma tai suora hermoon kohdistuva vaurio. Pitkälle edenneessä reumassa ranneluut voivat sijaita liiaksi kämmenen puolella (volaarisesti), joka saattaa ahtauttaa rannekanavaa ja ärsyttää medianus -hermoa. Joskus rannekanavan alueella oleva tunnottomuus voi liittyä muutama sentti rannekanavan tyvipuolelta medianuksesta erkanevan pienen hermon, palmar cutaneous branch, pinteestä. Yleensä rannekanavan kärkipuolelta (distaalisesti), mutta 8 %:lla rannekanavasta lähtevä peukalon tyviosan lihaksia hermottava haara, recurrent motor branch, voi myös liittyä rannekanavan ongelmiin. Tämä hermo voidaan hyvänä päivänä nähdä hyvällä laitteella.

 

Kahtia jakautunut, eli bifid median nerve & median artery, joka esiintyy n. 35 %:lla. ultrasoundcases.info

Hermon normaali ultraääninäkymä poikkileikkauskuvassa muistuttaa pepperone pizzaa, jossa hermon sisällä kulkevat fasiikkelit näkyvät erillisinä kimppuina. Rannekanavaoireyhtymässä medianus -hermon koko on laajentunut ja sisältö tummentunut, jolloin fasiikkeleita ei välttämättä nähdä ollenkaan. Hyvällä laitteella katsottuna myös hermon ympärillä oleva sidekudos (epineurium) voi näyttää normaalia paksummalta. Medianushermon koon osalta kirjallisuudessa esitetään erilaisia lukuja. Kriteeri rannekanavaoireyhtymän diagnoosille voi olla 9-11 mm² tai lievä: 10-1 3 mm², kohtalainen: 13-15 mm² ja vaikea: yli 15 mm². Myös puolieroilla ja mittauskohtien eroilla on merkitystä. Yli 3 mm² puoliero viittaa karpaalikanavaoireyhtymään. Kehon paino saattaa vaikuttaa hermon koon lisääntymiseen ja tietyissä sairauksissa koko hermo voi olla läpimitaltaan kasvanut eikä kyse ole tällöin ensisijaisesti karpaalikanavaoireyhtymästä. Ongelma voidaan havaita myös elastografialla, jossa laajentunut medianus -hermo on kovempi. Karpaalikanavaoireyhtymää hoidetaan mm. fysioterapialla, levolla, lastoituksella, tulehduskipulääkkeillä, kortisonilla ja leikkauksella.

Kuvat SonoSkillsin luvalla sivustolta UltrasoundCases.info

 

Lähteitä ja linkkejä: